Tää projekti sai alkunsa syksyllä, kun olin eräällä koululla pitämässä YAD:n rastia ja silloin kaveri sanoi ohimennen "Ollaan sun päänmenoks suunnittelemassa vähän juttuja. Olis tämmönen foorumi."
Tästä ehti kuulua viikko-pari, kun sain sitten viestiä kyseiseltä kaverilta, että kiinnostaako vielä. Sain samalla jo vähän enemmän infoa. Kyseessä olisi YK:n Huumausainetoimikunnan järjestämä nuorisopaneeli jossain päin Eurooppaa. Ja just mut haluttiin sinne lähettää! (Tai laittaa ensin ehdolle, mutta kuitenkin) Mua pyydettiin tekemään itsestäni hakuvideo, jossa kerron vähän itsestäni ja millä tapaa olen itse tehnyt ehkäisevää päihdetyötä. Ja kaikki tää piti kertoa englanniksi!
Onneks mulla oli ihana ystävä, joka oli heti valmis auttamaan mua tän videon tekemisessä. YADin porukalta puolestaan sain todella paljon apua videolla olevan puheen kirjoittmiseen ja oli ihanan kotoisaa Tampereen toimistolla kirjoitella sitä ja saada samalla rupateltua kaikkien kanssa. Videon kuvaaminen oli HAUSKAA, vaikka toisella kielellä puhuminen kameralle ja kaverin edessä jännitti todella paljon, oli meillä silti todella kivat pari päivää kuvaillessa ja editoidessa tätä projektia.
Mun hakuvideon pääsette näkemään täältä: https://youtu.be/w6AIuNzhDU8
Jossain kohtaa joulukuuta sain kuulla tulleeni valituksi! Tällöin ei tosin vielä osattu kertoa kauheesti uutta. Tiedettiin että foorumi on maaliskuussa, mutta päivät ja maa olivat yhä mysteeri. Tää kaikki omalta osaltaan vaan lisäsi asian kiinnostusta ja omaa innostusta, "Mä edustan Suomee mut en oikeen tiiä vielä että missä.". Joulukuussa myös itse United Natons Office on Drugs and Crime otti muhun yhteyttä ja lähetti mulle kahdeksan yllättävän haastavaakin ennakkokysymystä. Linkki kysymyksiin ja mun vastauksiini tässä:
Joulukuun jälkeen alkoi melkein 2kk vähän rauhallisempi vaihe, jonka aikana mulle kerran soitettiin UNODC:n puolelta ja onniteltiin vielä kerran edustajuudesta. Jossain kohtaa myös selvisi, että nuorisofoorumi ja Huumausainetoimikunnan 64:s istunto järjestetään 12-13.3.2019 Itävallan pääkaupungissa, Wienissä. Tästä vasta innostus nousikin, sillä Itävallassa en ole vielä käynyt ja millään en malttaisi enää odottaa näitä muutamia öitä ennen matkan alkua. Ja sitä, onko mun hotellihuoneessa kylpyammetta (peukut pystyyn!)
Nyt mulle on ilmestynyt lentoliput sähköpostiin, hotellivaraus aamiaisella ja oon päässyt soittelemaan Sisäministeriön edustajan kanssa. Nää on kaikki niin isoja juttuja etten meinaa vieläkään kunnolla käsittää että tää ihan oikeesti tapahtuu ja just mulle. Hurjaa!
Nyt on mun aika mennä nukkumaan, jos tältä innostukselta ees pystyn.
-Henna
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti